On autiota. Kylmä tuuli löytää kuin löytääkin
reittinsä takkini sisään, ja ihoni menee kananlihalle. Oloni on hieman levoton
ja vilkuilen jatkuvasti ympärilleni. Kohmeisilla käsilläni alan ottamaan
valokuvia aidatusta alueesta, joka ehkä joskus muistutti koirapuistoa.
Kun kävimme alkukeväästä
poikaystäväni kanssa katsomassa asuntoa Jynkästä, oli ensivaikutelma
positiivinen. Kerrostalo näytti ulkoa siistiltä. Piha ei ollut kummoisen suuri,
mutta ainakin oli tilava parkkipaikka. Hetken käveltyämme ympäri pihapiiriä
silmääni pisti aidattu maa-alue, joka näytti jonkin verran ränsistyneeltä.
Kiinteistövälittäjämme sanoi, että kyseessä on Jynkän koirapuisto. Ihmetykseni
oli kuitenkin suuri, kun kyseisen koirapuiston vieressä oli kyltti, jossa
kiellettiin koirien läsnäolo.
Jynkän koirapuisto on kerrostalojen keskellä kuin pala
kauhua, josta kukaan ei tunnu huolehtivan nykypäivänä.
Alue ei ole kovin suuri, mutta se silti kiinnittää paljon huomiota, tai ainakin
minun huomioni. Sen ympäröimä aita muistuttaa minua elokuvasta nimeltä
"Monsteritalo", jonka näin pienenä. Aidan terävät laudat vinksottavat
sinne tänne, ja niiden pinta on kuin puun ja sammaleen valtataistelua. Aidan
sisäinen alue näyttää aivan lokakuulta: synkkä, mutainen ja ruskea. Noin 50 prosenttia
alueesta on vapaata koirien juoksuttamista varten, loput koostuvat puista,
rehottavista pensaista, oksista, pitkästä ruohosta, sammaleisista kivistä ja
juurista sekä yhdestä mysteerisestä punaisesta mökistä. Iltaisin koirapuistoa
koristaa yksi varresta kaartunut katuvalo, joka loistaa sinertävää valoa
ympärilleen, sen verran kuin kykenee.
Vaikka koirapuisto on ainakin minun mielestäni
luotaantyöntävä, käy siellä silloin tällöin ihmisiä koiriensa kanssa. Puiston
vierellä päivystäessäni kyselin kommentteja muutamalta ohikulkijalta. Naapurini
rouva kommentoi puistoa "kulahtaneeksi". Eräs vanhempi herra sanoi,
että puisto "joutaisi purettavaksi". Pihalla leikkivät naapurin
lapset totesivat: "Eihän tuo ees näytä puistolta!"
.
Jynkkä on suhteellisen iso
asuinalue täynnä monia perheitä, joihin yleensä kuuluu myös koira. Vanhempieni
koiraa hoidettuani ja lenkitettyäni totesin, että koiria tuli vastaan koko
ajan ja monet niistä olivat aika levottomia. Mielestäni Jynkkään pitäisi
rakentaa uusi koirapuisto, jotta alueen koirat saisivat paikan, missä purkaa
energiaa ja juoksennella vapaana. Sen lisäksi olisi mukavaa kävellä
bussista kotiin ilman kylmiä väreitä ja puistattavaa
tunnetta.
Reetta Holopainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti